Koronavirus (covid-19) aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion. Koronavirustartunnan tavallisimmat oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin muissa lievemmissä hengitystieinfektioissa: kuume, yskä, lihassärky ja väsymys. Koronaan liittyy myös muunlaisia, kuten suolisto- tai silmäoireita.
Pelkkien oireiden perusteella ei voida päätellä onko hengitystietulehduksessa kyse koronaviruksen vai jonkin muun hengitystieinfektion aiheuttamasta bakteerista tai viruksesta.
Koronaviruksen oireet
- päänsärky, lihaskipu
- nuha, yskä, kurkkukipu, hengenahdistus tai kuume
- maku- tai hajuaistin muutokset
- epäselvät suolisto-oireet, kuten oksentelu, pahoinvointi ja ripuli
Vältä oireisena menemästä joukkotilaisuuksiin, paikan päällä olevin kokouksiin tai juhliin. Muut ihmiset arvostavat sitä että et altista heitä hengitystieinfektiolle, esim. koronalle tai influenssalle.
Jos epäilet koronaa tai tarvitset koronatestin nopeasti, toimi seuraavasti:
- Oireisena ja altistuneena ota yhteyttä Digiklinikkaan.
- Matkustusta tai tapahtumaa varten siirry koronatestin verkkokauppaan.
- Valitse sinulle sopivin koronatestauspaikka.
- Katso koronatestien hinnat.
Pitkän koronan oireet ja hoito
Pitkästä koronasta eli koronavirusinfektion (COVID-19) pitkäaikaisoireista (eng. long covid) puhutaan, kun oireet ovat jatkuneet yli kolme kuukautta. Pitkäaikaisoireita voi esiintyä useissa elimissä samanaikaisesti. Pitkälle koronalle ei ole vielä yhtenäisiä diagnostisia kriteereitä.
Oireita vaikeuttavia tekijöitä ovat unenpuute, stressi, kognitiivinen ja fyysinen rasitus. Pitkäaikaisoireet vaihtelevat ja uusiutuvat parempien jaksojen jälkeen.
Pitkän koronan (long covid) oireet
Yleisin pitkittyneen koronataudin oire on uupumus, joka ei ole vain väsymystä, vaan se ilmenee kyvyttömyytenä selvitä arjen askareista, energian puutteena ja epämiellyttävänä olotilana, joka ei helpota edes lepäämällä.
Lisäksi muistiongelmat, keskittymisvaikeudet ja kognitiiviset häiriöt eli ns. aivosumu, ovat yleisiä pitkän koronan oireita.
Muut pitkäaikaiskoronan oireet:
- hengenahdistus
- huimaus
- krooniset kivut
- lihaskipu
- päänsärky
- sydämentykytys
Lisäksi pitkäaikaisoireiksi on kuvailtu ihon, hajuaistin, hermoston, silmien, sydän- ja hengityselimistön ja vatsan alueen oireita.
Mielenterveyteen liittyviä häiriöitä, erityisesti ahdistuneisuutta, on havaittu pitkäaikaisoireista kärsivien keskuudessa traumaperäisen stressireaktion lisäksi.
Milloin lääkäriin?
Koronaviruksen aiheuttamien pitkäaikaisoireiden jatkuessa viikkojen tai kuukausien ajan, ja oireiden haitatessa toimintakykyä, on syytä hakeutua lääkäriin.
Muilla sairauksilla voi olla samankaltaisia oireita koronan pitkäaikaisoireiden kanssa ja tämän takia lääkärin on arvioitava muiden tilanteiden mahdollisuutta ja ohjelmoida tarvittavia jatkotutkimuksia.
Pitkäaikaisoireiden diagnoosi perustuu oireisiin ja muiden sairauksien poissulkemiseen.
Jos sinulla on koronavirukseen viittaavia oireita suosittelemme ottamaan yhteyttä Digiklinikalla. Voit myös varata ajan soittamalla asiakaspalveluumme numeroon 010 414 1848.
Pitkän koronan hoito
Usein pitkäaikaisoireet helpottavat kuukausien kuluessa. Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireisiin ei ole tällä hetkellä täsmällistä hoitoa ja hoito on oireenmukaista.
Koska oireyhtymä on monitekijäinen, on kokonaisvaltaisesta ja moniammatillisesta hoidosta yhdessä fysioterapeuttien ja mielenterveyden ammattilaisten kanssa hyötyä.
Lue lisää:
Tietoa koronaviruksen oireista ja hoidosta (THL)
Sivu päivitetty viimeksi: 7.11.2023